Nokia osake

Nokia osake on osuus suomalaisesta teknologiayhtiöstä Nokia Oyj:stä, joka on nykyisin yksi maailman suurimmista tietoliikenneverkkojen toimittajista. Yhtiöllä on takanaan yli 160 vuoden historia ja poikkeuksellisen vaiheikas pörssitaival: 2000-luvun vaihteen huippuvuosista matkapuhelinliiketoiminnan alasajoon ja sen jälkeiseen uudelleensuuntautumiseen verkkoinfrastruktuuriin, 5G:hen ja datakeskusteknologiaan. Tämä artikkeli kokoaa yhteen ajantasaisen ja puolueettoman tiedon Nokian osakkeesta: kurssista, osingoista, yhtiön taloudesta, kilpailijoista ja tulevaisuudennäkymistä. Tiedot on tarkistettu lokakuussa 2026.

Mikä Nokia on yrityksenä?

Nokia on suomalainen monikansallinen teknologiayhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Nykyään Nokia keskittyy lähes kokonaan tietoliikenneverkkoihin: se suunnittelee ja toimittaa laitteita ja ohjelmistoja, joiden varassa matkapuhelinverkot, kiinteät laajakaistaverkot ja datakeskusten yhteydet toimivat. Asiakkaita ovat teleoperaattorit, suuryritykset, julkishallinto ja yhä enemmän myös pilvipalvelu- ja tekoälyalan toimijat.

Yhtiö itse ei enää valmista matkapuhelimia. Nokia-tuotemerkki lisensoitiin vuonna 2016 suomalaiselle HMD Globalille, joka on vastannut Nokia-nimisistä puhelimista. Nokia Oyj:n oma liiketoiminta on jaettu neljään raportoitavaan segmenttiin: Network Infrastructure (kiinteät ja optiset verkot), Mobile Networks (matkapuhelinverkot), Cloud and Network Services (ohjelmistot ja pilvipalvelut) sekä Nokia Technologies (patentit ja lisensointi).

Yhtiön johdossa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2025: pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin tilalle nousi 1.4.2025 Justin Hotard, joka siirtyi Nokiaan Intelistä. Hallituksen puheenjohtajana toimii vuodesta 2026 Timo Ihamuotila, joka seurasi tehtävässä Sari Baldaufia.

Nokia osakkeena: pörssit, tunnukset ja omistus

Nokian osake on noteerattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki) tunnuksella NOKIA ja New Yorkin pörssissä (NYSE) talletustodistuksena (ADR) tunnuksella NOK. ADR eli American Depositary Receipt on yhdysvaltalaisen pankin liikkeeseen laskema todistus, jonka avulla eurooppalaista osaketta voi käydä kauppaa dollareissa Yhdysvaltain pörssissä.

Osakkeenomistaja omistaa palasen yhtiötä. Käytännössä se tarkoittaa oikeutta mahdolliseen osinkoon sekä äänioikeutta yhtiökokouksessa. Nokian omistus on hajautunut: valtaosa osakkeista on kansainvälisten ja kotimaisten instituutiosijoittajien – kuten eläke-, sijoitus- ja indeksirahastojen – hallussa, ja lisäksi yhtiöllä on satojatuhansia yksityissijoittajia erityisesti Suomessa ja Yhdysvalloissa. Nokialla ei ole yksittäistä määräysvaltaa käyttävää pääomistajaa.

Nokian osakekurssi ja sen historia

Nokian osakekurssi on yksi Helsingin pörssin vaiheikkaimmista. Lokakuun lopussa 2026 osake noteerattiin Helsingissä noin 7–8 euron tasolla ja yhtiön markkina-arvo oli noin 45 miljardia euroa. Reaaliaikaisen kurssin voi tarkistaa esimerkiksi oman välittäjän palvelusta tai pörssikurssit-sivulta, sillä hinta muuttuu jatkuvasti kaupankäynnin aikana.

Historiallinen huippu ajoittuu it-kuplan aikaan: keväällä 2000 Nokian osake maksoi parhaimmillaan noin 65 euroa, ja yhtiö vastasi tuolloin valtaosasta koko Helsingin pörssin arvosta. Kuplan puhkeamisen jälkeen kurssi romahti, ja älypuhelinmarkkinoiden murros 2007–2013 painoi osakkeen pitkäksi aikaa muutaman euron tasolle. Matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille vuonna 2014 ja Alcatel-Lucentin osto 2016 toivat uusia vaiheita, mutta verkkoliiketoiminnan kova kilpailu ja vaatimaton liikevaihdon kehitys pitivät kurssin vuosikausia vaisuna.

Vuosina 2025–2026 osakkeessa nähtiin selvä nousu, kun markkinat alkoivat hinnoitella tekoälyn ja datakeskusten kasvattamaa kysyntää verkkolaitteille. Historiallisten kurssien suora vertailu on silti hankalaa, koska osakkeiden lukumäärä ja rakenne ovat muuttuneet vuosien varrella esimerkiksi yritysjärjestelyjen myötä.

Nokian osinko

Nokia maksaa osinkoa, mutta se on viime vuosina ollut maltillinen. Yhtiö on viime tilikausilta jakanut osinkoa noin 0,13–0,14 euroa osakkeelta vuodessa, ja osinko maksetaan nykyään neljässä erässä vuoden mittaan. Lisäksi Nokia on toteuttanut omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmia, joilla pääomaa palautetaan omistajille osingon ohella.

Osingonjako on vaihdellut voimakkaasti yhtiön historian aikana. Nokia keskeytti osingonmaksun kokonaan tilikaudelta 2019 vahvistaakseen tasettaan ja rahoittaakseen 5G-investointeja, ja aloitti maksut uudelleen asteittain vuodesta 2021. Tulevan osingon suuruus riippuu aina yhtiön tuloksesta ja hallituksen esityksestä yhtiökokoukselle. Tulevia irtoamispäiviä ja maksuaikatauluja voi seurata osinkokalenterista.

Nokian talous ja viimeisimmät tulokset

Nokian liikevaihto on viime vuosina laskenut, mikä kertoo toimialan syklisyydestä ja kovasta hintakilpailusta. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli noin 19,2 miljardia euroa, kun se vuonna 2023 oli noin 21,1 miljardia euroa – laskua kertyi noin 9 prosenttia, ja merkittävä osa pudotuksesta tuli Intian markkinoiden normalisoitumisesta poikkeuksellisen vilkkaan 5G-rakennusvuoden jälkeen. Henkilöstöä yhtiöllä oli keskimäärin noin 78 000 vuonna 2024.

Tilikaudella 2025 kehitys kääntyi loivaan kasvuun: liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin valuuttakurssein noin 2 prosenttia, ja viimeinen vuosineljännes oli vahva erityisesti verkkoinfrastruktuurissa optisten verkkojen ja datakeskuskysynnän vetämänä. Strateginen käänne näkyi myös yritysostoissa: Nokia sai helmikuussa 2025 päätökseen yhdysvaltalaisen optisten verkkojen yhtiön Infineran oston, jonka arvo oli noin 2,2–2,5 miljardia euroa. Kaupalla Nokia vahvisti asemaansa datakeskusten välisissä yhteyksissä, jotka ovat tekoälyn myötä kasvava liiketoiminta-alue.

Yhtiön tuloskehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta. Matkapuhelinverkkojen markkina on ollut vaisu operaattoreiden pidättyväisten investointien vuoksi, ja Nokia on varoittanut yksittäisten sopimusmenetysten painavan liikevaihtoa. Datakeskus- ja pilviasiakkaiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin kasvanut nopeasti.

Nokian suurimmat kilpailijat

Nokian tärkeimmät kilpailijat ovat globaaleja verkkolaitevalmistajia. Ruotsalainen Ericsson on sen lähin verrokki Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kiinalainen Huawei hallitsee Kiinaa ja monia kehittyviä markkinoita, ja optisten verkkojen ja datakeskusten puolella vastaan tulevat yhä useammin yhdysvaltalaiset Cisco ja Ciena. Alla olevassa taulukossa on vertailtu keskeisiä alan toimijoita.

Kuluttajat tuntevat Nokian yhä puhelimistaan, mutta yhtiö ei ole koskaan ollut mikä tahansa hilavitkutin-tehdas, vaan sen ydinosaaminen on aina ollut vaativassa teknologiassa – nykyään ennen kaikkea tietoliikenneverkoissa. Kilpailu alalla on kovaa, ja menestys vaatii jatkuvaa tuotekehitystä ja kustannustehokkuutta.

Nokia Technologies ja patenttitulot

Yksi Nokian vakaimmista tulonlähteistä on patenttien lisensointi, josta vastaa Nokia Technologies -segmentti. Nokia on investoinut vuosikymmeniä tutkimukseen ja kehitykseen erityisesti matkapuhelinstandardeissa, ja sillä on hallussaan kymmeniätuhansia patentteja, jotka liittyvät muun muassa 4G- ja 5G-tekniikoihin, videopakkaukseen ja muihin keskeisiin standardeihin.

Lähes jokainen älypuhelin- ja laitevalmistaja maksaa Nokialle lisenssimaksuja näiden patenttien käytöstä. Lisensointi on yhtiölle poikkeuksellisen kannattavaa liiketoimintaa: se tuottaa suhteellisen tasaista ja korkeakatteista kassavirtaa riippumatta verkkolaitteiden syklisestä kysynnästä. Tämä tasapainottaa Nokian tulosta ja on sijoittajan näkökulmasta merkittävä, mutta usein aliarvioitu osa yhtiön arvoa. Toisaalta lisensointituloihin liittyy ajoittain epävarmuutta, kun suurista sopimuksista neuvotellaan uudelleen tai niistä riidellään oikeudessa.

Nokian historia lyhyesti

Nokian historia alkaa vuodesta 1865, jolloin perustettiin paperitehdas Nokianvirran varrelle lähelle Tamperetta. Seuraavina vuosikymmeninä yhtiö laajeni kaapeleihin, kumituotteisiin ja elektroniikkaan, ja 1970–1980-luvuilla se siirtyi vahvasti televiestintään.

1990-luvulla Nokia nousi maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi. Mallit kuten Nokia 3310 myivät valtavia määriä ja tekivät brändistä globaalin. 2000-luvun lopulla älypuhelinten murros kuitenkin ohitti Nokian: Applen iPhone ja Googlen Android muuttivat markkinan nopeasti, eikä siirtyminen Microsoftin Windows Phone -alustaan riittänyt kääntämään suuntaa. Vuonna 2014 Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille.

Tämän jälkeen Nokia keskittyi verkkoliiketoimintaan ja vahvisti sitä ostamalla ranskalais-yhdysvaltalaisen Alcatel-Lucentin vuonna 2016. Nykyään yhtiö on yksi maailman johtavista 5G- ja verkkoinfrastruktuuritoimittajista.

Nokia osake-ennuste ja tulevaisuudennäkymät

Analyytikoiden näkemykset Nokiasta vaihtelevat, eikä yhtä yksiselitteistä ennustetta ole. Esimerkiksi analyysitalo Inderes antoi lokakuussa 2026 osakkeelle suosituksen ”vähennä”, mikä kuvastaa sitä, että kurssinousun jälkeen osakkeen arvostus nähtiin jo melko täyteen hinnoiteltuna. Toiset sijoittajat taas pitävät tekoälyn ja datakeskusten kysyntää merkittävänä kasvuajurina.

Nokian tulevaisuus on sidoksissa muutamaan tekijään: kuinka nopeasti operaattorit investoivat uudelleen matkapuhelinverkkoihin, kuinka suuren osuuden Nokia saa datakeskusten ja tekoälyn verkkomarkkinasta, ja kuinka hyvin yhtiö pärjää hintakilpailussa Ericssonia ja Huaweita vastaan. Jo vuoden 2024 aikana yhtiön tilauskertymän kasvu jatkui verkkoinfrastruktuurissa, mikä ennakoi myöhempää liikevaihdon elpymistä – mutta ennusteet ovat aina epävarmoja ja perustuvat oletuksiin markkinoiden kehityksestä.

Mistä Nokian osakkeita voi ostaa?

Nokian osakkeita voi ostaa kuka tahansa arvo-osuustilin ja arvopaperivälittäjän kautta. Käytännön vaiheet ovat samat kuin muillakin pörssiosakkeilla:

• Avaa arvo-osuustili ja kaupankäyntitili pankissa tai verkkovälittäjällä (esimerkiksi Nordnet, Nordea, OP tai muu palveluntarjoaja).
• Siirrä tilille rahaa ja etsi osake tunnuksella NOKIA (Helsinki) tai NOK (New York).
• Tee osto-toimeksianto haluamallasi määrällä ja hinnalla; vertaa välittäjien kaupankäyntipalkkioita ja mahdollisia säilytysmaksuja.

Osakesijoittamisen perusteisiin ja tilin avaamiseen voi tutustua tarkemmin oppaassa osakkeiden ostaminen. Jos yksittäisen osakkeen valinta tuntuu hankalalta, hajautettu vaihtoehto on sijoittaa laajasti markkinaan esimerkiksi ETF-rahaston kautta.

Kenelle Nokian osake sopii ja mitä riskejä siihen liittyy?

Nokian osake sopii parhaiten sijoittajalle, joka ymmärtää toimialan syklisyyden ja sietää kurssiheiluntaa. Osake on historiallisesti ollut volatiili, eli sen hinta voi vaihdella voimakkaasti lyhyessäkin ajassa. Ennen sijoituspäätöstä kannattaa tunnistaa muutama yleinen virhe:

• Menneen tuoton ekstrapolointi: voimakas nousu (kuten 2025) ei ennusta tulevaa, eikä romahdus (kuten 2000-luvulla) tarkoita, että lasku jatkuu ikuisesti.
• Keskittäminen yhteen osakkeeseen: yksittäinen yhtiö on alttiina yhtiökohtaisille riskeille. Hajauttaminen useaan yhtiöön ja toimialaan pienentää riskiä – Nokian rinnalle voi harkita muita suomalaisia pörssiyhtiöitä kuten Neste tai laajasti markkinaan sijoittavia rahastoja.
• Osingon yliarviointi: Nokian osinko on maltillinen eikä sitä ole aina maksettu, joten osaketta ei kannata ostaa pelkän osinkotuoton toivossa.
• Valuuttariskin unohtaminen: New Yorkissa noteerattu ADR on dollarimääräinen, jolloin euron ja dollarin kurssimuutokset vaikuttavat tuottoon.

Yhteenveto

Nokia on yli 160-vuotias suomalainen teknologiayhtiö, joka on muuttunut paperitehtaasta matkapuhelinjätiksi ja edelleen globaaliksi verkkoinfrastruktuurin toimittajaksi. Osakkeen vahvuuksia ovat vahva asema 5G- ja optisissa verkoissa sekä kasvava datakeskus- ja tekoälykysyntä; heikkouksia ovat kova kilpailu, liikevaihdon syklisyys ja vaatimaton osinko. Kurssi on noussut selvästi vuosina 2025–2026, mutta samalla arvostus on kiristynyt ja osa analyytikoista suhtautuu osakkeeseen varovaisesti. Nokian osakkeen tulevaisuus riippuu sekä yhtiön omasta kyvystä voittaa markkinaosuutta että globaalin teknologiamarkkinan kehityksestä.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä ja tiedollista sisältöä Nokian osakkeesta, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvoksi, -suositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä osakkeita. Osakesijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, ja arvopaperien historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Tee sijoituspäätökset oman tilanteesi ja huolellisen harkinnan perusteella, tarvittaessa riippumatonta neuvontaa käyttäen. Suomessa sijoituspalveluita valvoo Finanssivalvonta, ja kuluttajan oikeuksista saa tietoa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuka omistaa Nokian?

Nokialla ei ole yhtä pääomistajaa. Suurin osa osakkeista on kansainvälisten ja kotimaisten instituutiosijoittajien, kuten eläke-, sijoitus- ja indeksirahastojen, hallussa. Lisäksi yhtiöllä on runsaasti yksityissijoittajia erityisesti Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Onko Nokia suomalainen yhtiö?

Kyllä. Nokia perustettiin Suomessa vuonna 1865, ja sen pääkonttori on edelleen Espoossa. Yhtiö toimii kuitenkin globaalisti ja valtaosa sen liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta.

Kuka on Nokian toimitusjohtaja?

Nokian toimitusjohtaja on Justin Hotard, joka aloitti tehtävässä 1.4.2025 Pekka Lundmarkin jälkeen. Hallituksen puheenjohtajana toimii vuodesta 2026 Timo Ihamuotila.

Maksaako Nokia osinkoa?

Kyllä, mutta maltillisesti. Nokia on viime tilikausilta jakanut noin 0,13–0,14 euroa osakkeelta vuodessa neljässä erässä. Osingonmaksu oli tauolla tilikaudelta 2019 ja aloitettiin uudelleen asteittain vuodesta 2021. Osingon suuruus riippuu tuloksesta ja yhtiökokouksen päätöksestä.

Miksi Nokia ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden takaisinostolla yhtiö palauttaa pääomaa omistajille ja vähentää liikkeellä olevien osakkeiden määrää, mikä voi nostaa osakekohtaista tulosta. Takaisinosto voi myös viestiä, että yhtiö pitää omaa osakettaan houkuttelevasti hinnoiteltuna.